Lintujalostaja Aviagenin lihanlaatutyöryhmä on tehnyt runsaasti töitä laatuvirheisiin vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi ja julkaissut niitä käsittelevän artikkelin Breast Muscle Myopathies (BMM). Kokosin sen pohjalta neljä tekijää, joihin broilerinkasvattaja itse voi vaikuttaa ja ehkäistä lihan laatuvirheitä.

1. Varmista ensimmäisinä päivinä riittävä kasvu

Untuvikkoaikaa ei voi koskaan painottaa liikaa. Lihan laadun kannalta alkukasvatuksessa erityisen tärkeitä ovat hyvä minimi-ilmastointi ja ruokinta. Ensimmäisinäkään elinpäivinä kasvattamon hiilidioksidipitoisuus ei saa nousta yli 3000 ppm, jottei kasvu heikkenisi.

Aviagenin omissa kokeissa rehun määrällinen tai laadullinen rajoittaminen ensimmäisten 11 kasvatuspäivän aikana lisäsi puurinnan ja raidallisten fileiden määrää teuraslinnuilla. Lisäksi Aviagenin tuotantodata-analyysin mukaan ensimmäisen viikon rajoittunut kasvu lisäsi puurinnan määrää fileissä. Lihaksen uudistumisessa ja lihan laadun varmistamisessa tärkeät satelliittisolut kehittyvät pääasiassa ensimmäisten 10 vuorokauden aikana.

Rehun määrällinen rajoittaminen tarkoittaa linnun syöntimäärää ja laadullinen rajoittaminen rehujen koostumuksen eli ravintoainesisällön heikentämistä. Untuvikon syöntimäärää voivat rajoittaa rehun heikko tekninen laatu (jauhoisuus) tai se, ettei untuvikko löydä rehua riittävän helposti. Tämän vuoksi on tärkeää, että rehupapereita on riittävä määrä. Tarvittaessa on hyvä lisätä rehua papereille, mikäli untuvikot eivät hakeudu riittävän hyvin kupeille. Lisäksi on tärkeää, että untuvikko saa rehua mahdollisimman pian tilalle saavuttuaan. Kannattaa siis varmistaa, että kaikille untuvikoille on tarpeeksi tilaa rehupaperilla.

Käytännössä on siis tärkeää varmistaa lintujen riittävä ravintoaineiden saanti ja sitä kautta riittävä kasvu alkukasvatusvaiheessa. Tavoitteena on, että 7 vuorokauden paino olisi vähintään nelinkertainen untuvikkopainoon verrattuna.

2. Käännä katse kasvatusolosuhteisiin

Kasvatusaikana ilman laatu ja oikea lämpötila ovat avainasemassa. Tärkeää on varmistaa, että kasvattamon olosuhteet ovat optimaaliset nimenomaan lintujen tasolla. On olemassa näyttöä siitä, että vesipöhölle altistava korkea kasvattamon hiilidioksidipitoisuus olisi yhteydessä heikompaan lihan laatuun ja parvissa, joissa vesipöhöä on runsaasti, olisi myös enemmän lihan laatuongelmia.

Nopeasti kasvava lintu tuottaa kehossaan lämpöä runsaasti. Tieteellistä näyttöä kasvattamon lämpötilan vaikutuksesta lihan laatuun ei juurikaan ole. Kuitenkin tiedetään, että korkea lämpötila voi aiheuttaa broilerille lihasvaurioita. Jos lihan laadussa on ongelmia, Aviagen suosittelee kasvatuksen loppupuolelle, 21 vuorokauden jälkeen, hieman normaalia alempia kasvatuslämpötiloja.


Lähde: Breast Muscle Myopathies (BMM), Aviagen

Myös pehkun kunto saattaa vaikuttaa lihaksen toimintaan ja sitä kautta fileen laatuun. Kovalla alustalla maatessa lihaksen verenkierto voi häiriintyä siihen kohdistuvan paineen ansiosta. Tämän vuoksi pehkun kuorettumista tulisi välttää ja varmistaa, että linnut pääsevät aina makaamaan pehmeälle ja kuohkealle pehkulle.

Joskus lintujen säikähtäminen voi aiheuttaa voimakasta äkillistä siipien räpyttelyä. Räpyttelyn seurauksena rintalihakset supistuvat ja sisemmät rintalihakset täyttyvät verellä aiheuttaen painetta ja mahdollisia vaurioita lihakseen.

Lintujen totuttaminen hoitajan liikkeisiin ja esimerkiksi jättipuhaltimien ääniin kuuluu olennaisena osana normaaleihin kasvatuksen aikaisiin toimenpiteisiin. Rauhallinen kasvuympäristö ja huolellinen lintujen käsittely takaavat rauhallisen parven.

3. Huolehdi linnuille tasapainoinen kasvu

Aviagenin tutkimusten mukaan linnun kasvun säätely, käytännössä hidastaminen, kiihkeimmässä kasvun vaiheessa vastaavasti vähentää selvästi lihan laatuvirheitä. Muutenkin kasvatuksen aikana pitää pyrkiä välttämään nopeita kasvupyrähdyksiä (yli 120 g/pv). Kiihkein kasvun vaihe on kutakuinkin kahden viikon iästä eteenpäin. Kasvun säätelyn jakso ei kuitenkaan voi olla liian pitkä, jotteivät rehunmuuntosuhde tai rintafileen saanto heikkene.

Kasvun rajoittaminen voidaan toteuttaa joko rehumäärää rajoittamalla tai rehun ravintoainepitoisuuksia säätämällä. Rehumäärän rajoittaminen on työläämpi toteuttaa tilatasolla ja se vaatisi erityistä tarkkuutta tuottajalta. Käytännössä kasvun ohjaaminen on helpointa toteuttaa nelirehuohjelman avulla siten, että starttirehun jälkeen syötetään rintafileen laatua tukevaa kasvatusrehua.

4. Ole tarkkana paastotuksessa

Teurastusta edeltävä paasto ei saisi olla liian pitkä eikä liian lyhyt. Liian pitkä paasto tyhjentää lihaksen glykogeenivarastot ja muuttaa linnun aineenvaihduntaa aiheuttaen mahdollisesti heikompaa lihan laatua ja saantoa. Aviagenin analyysin mukaan liian pitkä paasto lisää höttölihan esiintymistä. Myös liian lyhyt paasto lisää lihan laaturiskiä. Lisäksi se on ongelmallinen suoliston tyhjenemisen, ja sitä kautta elintarvikehygienian kannalta.

HKScanin suositus paaston pituudeksi on 11 tuntia. Paaston aloitus lasketaan kasvatusosastokohtaisesti kuljetussuunnitelmaan merkitystä teurastuksen aloituskellonajasta taaksepäin. Paaston lasketaan alkavan siitä, kun lintujen rehunsaanti loppuu (kupit nostetaan ylös tai ketjuruokkija kerätään pois). Linnuilla pitäisi siis olla tarpeeksi rehua saatavilla siihen asti, ettei paasto muodostu liian pitkäksi.