Suomen kylmät talvet, lämpimät kesät sekä suuret vuorokautiset lämpötilan vaihtelut asettavat haasteita säätöjärjestelmän asetusten löytämiseksi. Laitevalmistajien asiantuntijat Keski-Euroopassa eivät ymmärrä suomalaisen ilmaston haasteita ja siksi suositellut säädöt eivät toimikaan täällä.

Vuonna 2014 valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) julkaisussa ”Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus” tunnistetaan ongelmiksi muun muassa ilmanvaihdon asiantuntijoiden vähyys, asennusten keskeneräisyys, puutteellinen dokumentaatio ja perehdyttämisen puute. Nyt vuonna 2019 keskusteltuani sikatuotannon asiantuntijoiden ja eläinlääkärin kanssa, edelleen samat ongelmat ja puutteet ovat olemassa. Myös Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat kirjoittaneet aiheesta julkaisuja ja laatineet laskentamallit ilmanvaihdon tarpeen määrittämiseksi ja lämmöntuoton laskemiseksi. Näyttääkin siltä, että ansiokkaista julkaisuista huolimatta teoriaa ei ole osattu jalkauttaa käytännön tasolle.

Ilmanvaihdon oleellisimmat tehtävät ovat haitallisten kaasujen poisto (hiilidioksidi, ammoniakki) ja lämmön poisto, jotka käytännössä määrittävät minimi- ja maksimi-ilmanvaihdon tarpeen. Kylminä talvikuukausina mitoittavana tekijänä on hiilidioksidipitoisuuden pitäminen alle 3000ppm ja vastaavasti kesällä riittävä ilmanvaihtuvuus, jotta sisälämpötila ei nousisi yli 4-5 astetta ulkoilmaa kuumemmaksi. Liiallinen ilmanvaihto johtaa helposti vetoon, liialliseen kosteuden poistoon ja lämmitysenergian tuhlaamiseen. Riittämätön ilmanvaihto tekee ilman huonoksi, eli haitallisten kaasujen pitoisuus nousee yli raja-arvojen. Tämä vaikuttaa suoraan niin eläinten kuin työntekijöidenkin hyvinvointiin.

Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien lukuisat eri säätömahdollisuudet ovat sekä niiden vahvuus, että heikkous. Kun alun perin käyttöönotossa perusasetukset ovat pielessä, ja olosuhteita yritetään erilaisilla kompensoinneilla ja korjauksilla saada hyviksi, joudutaan vain ojasta allikkoon. Kompensoinnit ja korjaukset ovat hienosäätöä varten, joita kannatta hyödyntää vasta sitten kun perussäädöt on saatu kohdalleen. Säätöjä muutettaessa kannattaa myös koko ajan miettiä, että mitä muutoksella haetaan ja miten olosuhteiden pitäisi sen seurauksena muuttua.

Sikaosastojen hyvillä olosuhteilla on myös merkittäviä taloudellisia ja ajankäytöllisiä hyötyjä. Kun olosuhteet ovat hyvät, tarve sonnan kolaamiselle makuupaikoilta vähenee ja siitä vapautuvan ajan voi käyttää hyödyllisimpiin toimintoihin. Puhtaissa karsinoissa infektioriski on pienempi kuin likaisissa, ja puhtaat karsinat myös edesauttavat luontaista makuukäyttäytymistä. Myös poistopuhaltimesta aiheutuva melu pienenee, kun ilmamäärät ovat säädetty oikein possujen kokoon nähden.

Minulla itselläni on diplomi-insinöörin koulutus lentotekniikasta ja vuosien lentoyhtiössä työskentelyn jälkeen ryhdyin yrittäjänä tarjoamaan osaamista muille. Yrittäjyys on mahdollistanut myös perehtymisen uusiin aihealueisiin ja kuluneen talven ja kevään aikana olen kerännyt tietoa eri tuotantoeläintilojen olosuhteista, niiden säädöistä ja vaatimuksista. Kevään aikana olen käynyt Janin ja Riitan kanssa muutamalla sikatilalla tekemässä katselmuksia ja niistä rohkaistuneena haluan tarjota palvelujani myös muille.

Katselmuksessa käydään läpi tilan ongelmakohtia, tehdään muutamalla osastolla olosuhdemittauksia ja tarkistetaan ilmanvaihdon ja lämpötilan säädön asetukset. Käynnin yhteydessä annan neuvoja ja vinkkejä, mitä asetuksille voi itsekin helposti tehdä, ja muutama päivä käynnin jälkeen saa kirjallisen raportin havainnoista, neuvoista ja tehdyistä säädöistä. 2-3 viikon kuluttua soittelen vielä kuulumiset ja tarvittaessa tehdään säätöihin pieniä muutoksia. Jos palvelu kiinnostaa, olethan yhteyksissä Riittaan/Janiin:

• Riitta Pietilä, puh.  050 413 1474
• Jan Vugts, puh. 0400 868 664