Tilan peltoviljelyn kehittäminen on keskeinen osa kotieläintilan kannattavuuden ja ympäristövaikutuksen hallintaa. Kehitystyön lähtökohtana tulee olla toiminnan tuottavuuden parantaminen.
1. Katse tuottavuuteen
Viljojen satotasot vaihtelevat valtavasti ja erot tilojen välillä ovat suuria. Suomen kevätvehnän keskisato on alle 4 000 kg/ha, mutta suurimmat koeruutusadot 9 000 kilon tasolla. Realistinen satotavoite on pyrkiä saamaan hyväkuntoisilta lohkoilta 6 000 - 7 000 kilon keskisatoja.
Hyvä sato on tuottavuuden kehittämisen tärkein tekijä. Suuret sadot vaativat suuria panostuksia, siksi kasvukauden aikainen seuranta ja tutkittuun tietoon ja mittauksiin perustuva panostus varmistavat paremman tuoton. On tärkeää myös tunnistaa satoa rajoittavat tekijät lohkon sisällä ja joko poistaa niiden vaikutus tai sopeuttaa satsaukset saatavissa olevan sadon mukaisiksi.
Syysvehnän satotaso on selvästi kevätvehnää korkeampi ja esimerkiksi Virossa syysvehnäala on kasvanut lähes 20 % viimeisen 5 vuoden aikana. Tilat hyödyntävät uusien lajikkeiden ja parantuneiden viljelymenetelmien tuoman lisäpotentiaalin hyvien syksyjen ja suotuisten kasvukausien myötävaikutuksella.
Toki ainakin parina vuotena kymmenestä päädytään uusintakylvöön, mutta tästä huolimatta syysvehnän viljelyä kannattaa kokeilla tehostamaan oman vehnän tuotantoa broilerin rehuksi. Syysvehnä hyödyntää tehokkaasti tilan oman lannan ja parantaa maan kasvukuntoa. Syysviljojen suuriin satoihin sitoutuu myös paljon hiiltä, samalla talviaikainen kasvipeitteisyys suojaa maata yhä leudompien talvien varalta.
2. Parempi ennustettavuus
Kasvukauden ennustettavuuden parantaminen on keskeinen kehityskohde, kun pyritään kohti resurssitehokasta tuotantoa. Markkinoilla on tarjolla suuri määrä erilaisia teknologioita. Haasteita riittää niiden yhteensovittamisessa, mutta niiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi ja mm. satelliittipalvelut ovat ilmaisia. Pullonkaula on tilan toimintatapojen uudistamisessa.
Monella tilalla broilerin lanta on lannoituksen perusta ja sitä oikein täydentämällä saadaan tuotettua suuria ja laadukkaita satoja. Kylvön yhteydessä annetun lisälannoituksen tarkoitus on täydentää kaliumlannoitusta ja lisätä kasvin käyttöön typpeä niin paljon, että oras kehittyy vahvaksi ja reheväksi. Broilerin lannan fosforimäärä on sen käyttömäärää rajoittava tekijä lähes kaikilla lohkoilla. Tärkeää on hyödyntää uusien lajikkeiden satopotentiaali mm. turvaamalla hivenravinteiden saanti lehtilannoituksella.
3. Läpinäkyvä tuotanto
Hyvä ruoka syntyy puhtaista raaka-aineista. Käytettävien tuotantopanosten läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden todentaminen tulevat olemaan osa kotieläintuotannon arkipäivää jo lähitulevaisuudessa. Hiilijalanjäljen laskeminen alkaa tuotantopanoksia valmistavilta tehtailta ja tämä velvoittaa panostuottajia mittaamaan ja ilmoittamaan tuotteidensa ympäristökuorman.
Yara laskee YaraMila ja YaraBela -lannoitteiden tuotekohtaiset hiilijalanjäljet Kariniemen Sankarit -tilojen käyttöön. Näin maatilat pääsevät kohti Hiilitietoinen -maatila tavoitetta samalla, kun kuluttaja saa pöytäänsä maailman puhtaimmilla ja pienimmällä hiilijalanjäljellä tuotetuilla lannoitteilla kasvatetut broilerinfileet.
Kirjoittaja, Yaran kehityspäällikkö Anne Kerminen vieraili Kariniemen sankarit -projektin aloitustilaisuudessa. Anne muistutti, että kohdentamalla lisälannoitusta oikeaan kohtaan voi lohkon satotasoa kohentaa huomattavasti - rikkomatta ympäristökorvauksen asettamia, lohkokohtaisia rajoja.
