Useissa sikaloissa kärpäsiä on alkanut jo näkyä reippaasti poikkeuksellisen leudon talven takia. Tämä kannattaa kärpästorjujan huomioida ja olla normaalia aikaisemmin liikkeellä.

Kärpästorjunta on osa haittaeläinten torjuntasuunnitelmaa, mikä tuli pakolliseksi kaikille aktiiviluokan sikatiloille 1.1.2020. Kun kärpästorjunnan aloittaa ajoissa, silloin ne eivät pääse valloilleen koko kesänä, eivätkä ole likaamassa paikkoja, ärsyttämässä eläimiä eikä hoitajia, eivätkä levittämässä bakteereja. Keväällä aloitettu kärpästorjunta on lisäksi huomattavasti tehokkaampaa ja edullisempaa.

Huonekärpäset ja kiukkuisemmat pistokärpäset

Huonekärpäsen munan kehittyminen aikuiseksi kestää vain n. 15-25 päivää lämpötilasta riippuen, pistokärpäsellä noin kuukauden. Ilman ajoissa keväällä aloitettua kärpästorjuntaa, lentäviä kärpäsiä voi olla runsaasti sikalassa jo huhti-toukokuulta alkaen.

Yleisin kärpäslaji sikaloissa on huonekärpänen. Se ei häiritse sikoja kauheasti, koska se ottaa ravintonsa nuolemalla. Muutamat tilat ovat havahtuneet siihen, että sikaloissa elää myös kiusallisia pistokärpäsiä (stomoxys calcitrans). Normaalin kärpäsen ja pistokärpäsen erona on, että pistokärpäset tarvitsevat verta elääkseen. Sen vuoksi ne ovat sikojen kannalta huomattavasti ärsyttävämpiä kuin tavalliset kärpäset ja myös suurempi bioturvallisuusriski.

Sikalan kuumassa ja kosteassa ilmassa pistokärpäset tulevat kiukkuisemmiksi ja voivat purra ihmisiäkin. Pistojäljet voivat olla kivuliaita ja johtaa tulehduksiin etenkin, jos siihen pääsee bakteereja, esim. jos siat sotkevat karsinan ja makaavat lantaisella alustalla. Kesäisin teurassioilla esiintyi normaalia enemmän ihotulehduksia, niiden taustalla on varmasti osin pistokärpästen puremat ja lannan/virtsan yhdysvaikutukset iholla.

Biologinen vai kemiallinen torjunta?

On olemassa kaksi tapaa pitää sikalan kärpästilanne hallinnassa, biologinen tai kemiallinen torjunta. Huone- että pistokärpäsiä torjutaan samoilla tavoilla.

Kärpäsnaaras munii tyypillisesti sellaisiin paikkoihin, mihin sian sorkat eivät ulotu tai niitä ei saada putsattua päivittäin, mm. lietekuiluun, karsinan nurkkiin, kaukaloiden alustoihin sekä tolppien tai häkkien jalkojen juuriin. Lanta ja rehujäte ovat erinomaisia lisääntymisalustoja kärpäsille. Paras tapa ennaltaehkäistä kärpäsongelmaa on pitää juuri nuo paikat niin puhtaana kuin mahdollista.

Biologinen torjunta tehdään yleensä lentävien petokärpästen avulla, joiden toukka on kannibaali ja syö muita oman lajin edustajiaan. Tärkeintä siinä on, että torjunta aloitetaan riittävän aikaisin niin, että petokärpäspopulaatio ehtii kasvaa riittävän kokoiseksi pitääkseen sikalan kärpäskannan kurissa.

Petokärpäsiä suositellaan etenkin lietelantasysteemeihin, koska ne ovat valonarkoja ja elävät mielellään piiloissa, kuten lietekuiluissa. Petokärpäset toimivat tehokkaasti etenkin sellaisissa osastoissa, joita ei pestä säännöllisesti, kuten mm. tiineytys- ja joutilasosastoissa.

Vastaavan tyylinen biologinen torjuntakeino kuivikepohjaisiin eläintiloihin ovat pistiäiset. Ne munivat loisten tapaan kärpästen toukkien sisälle ja tuhoavat kärpäset jo toukkavaiheessa.

Erityisen tärkeää on noudattaa myyjän ohjeita petokärpäs- ja pistiäiskannan kasvattamisessa ja laatikoiden sijoittelussa.

Kemiallinen torjunta voidaan jakaa toukkien tai lentävien kärpästen torjuntaan. Jos halutaan tehdä oikein tehokas toukkatorjunta, niin se alkaa kunnollisesta lietekulujen tyhjentämisestä. Pidä huolta, että lietteen päällä oleva kuiva lantakerros saadaan myös poistettua kuilusta, esim. sekoittamalla lietettä korkeapainepesurilla. Tyhjennyksen jälkeen kuilu pestään ja desinfioidaan. Kuilun pohjalle on hyvä jättää pieni vesikerros, jotta sinne tippuva lanta ei pääse kuivumaan. Näiden toimien jälkeen levitetään toukkien torjunta-aine joko sirotteena tai veteen liuotettuna ritilälle ja kuiluun. Uusinta käsittely tehdään 2-4 viikon päästä. Karsinoiden paras käsittely aika on niiden tyhjentymisen yhteydessä.

Lentävät kärpäset voidaan torjua ilmaan sumutettavilla tuotteilla tai sellaisilla, jotka houkuttelet kärpäsiä ansaan mm. tuoksullaan (liimapyydykset, kärpäsmaalit yms). Näitä aineita ei voi käyttää sellaisissa tiloissa, joissa sijaitsee eläimiä. Myös sähköisiä kärpäspyydyksiä on olemassa, mutta niiden tehosta voi olla montaa mieltä.

Olipa torjunta konsti kullakin mikä hyvänsä, tärkeintä että kärpästorjuntaa tehdään ajoissa ja niiden määrä saadaan pidettyä aisoissa eli päästään kärpästen herroiksi. Muistathan, että aivan kaikki markkinoillamme olevat kärpäsvalmisteita ei ole luokiteltu Suomessa hyväksyttäviksi. Tukesin hyväksymät biosidit (hyönteis- ja jyrsijämyrkyt) on listattu heidän verkkosivuilleen.