Broilerituottaja Mika Tuomola Loimaalta siirtyi mekaaniseen jyrsijöiden torjuntaan tilallaan, kun hänen koiransa oli syönyt jyrsijän kuljettamaa myrkkyä pariinkin kertaan. “En enää halunnut kokeilla, jäisikö koira henkiin”, hän kertoo.
Käytössä on nyt hiilidioksiditoimiset, mekaaniset loukut, jotka Mika tilasi Ruotsista. Haittaeläimet houkutellaan loukkuihin suklaan makuisilla syöteillä. Kun jyrsijä on sopivassa kohdassa loukkua, se saa mekaanisen iskun ja kuolee. Raato putoaa maahan, josta luonto korjaa sen pois.
“Vaikka tuholaisen raadon veisi lintu tai kettu, ei tarvitse olla huolissaan myrkkyjäämien siirtymisestä toisiin eläinlajeihin”, kertoo Mika.
Mekaanisen loukun päälle hän on rakentanut suojan, jotta jyrsijä uskaltaa jatkaa matkaansa kohti loukun sisäosaa ja ruokailla siellä. Malliin on olemassa myös valmiita suojakoteloita, mutta ne ovat kalliita. Loukku pysyy Mikan mukaan seinään kiinni porattuna tai riittävän painavan suojan kanssa hyvin paikoillaan, jolloin syötti ei kastu.
EU edellyttää, että kyseiseen loukkumalliin tulee päästä käsiksi vain pitkän suojatun sisäänkäynnin kautta. Erillinen suojatunneli estää muita kuin torjuttavaa lajia pääsemästä loukkuun ja vahingoittamasta itseään.
Mekaanista torjuntaa Mika tehostaa biologisella keinolla. Hän on laittanut talouskeskuksen läheisyyteen pöllöille tai tuulihaukoille sopivia pesäpönttöjä. Liian lähelle rakennusta ei pönttöjä pidä sijoittaa, sillä pöllöt voivat puolustaa poikasiaan hyvinkin aggressiivisesti.
“Aika paljon piti nähdä vaivaa, jotta myrkytön ratkaisu tuholaistorjuntaan löytyi. Mutta nyt olen tyytyväinen ja aioin myös jatkaa näin”, Mika Tuomola toteaa.
Mekaanisen torjunnan hyödyt hän listaa näin:
+ myrkkyjäämiä ei siirry ravintoketjuun
+ vähentää myrkkyjä kestävien eläinkantojen kehittymistä
+ tappaa rotan tai hiiren välittömästi, luonto hoitaa raadot
+ helpompi hoitaa kuin myrkkysyötit, säästää työaikaa
+ myrkkyjä ei tarvitse ostaa eikä käsitellä
+ yhdellä syötillä pärjää puoli vuotta
+ ei pelkoa kotieläinten myrkytyksistä
+ sopii kaikille eläintiloille, myös kotipihan läheisyyteen
+ helposti liikuteltava
+ laukaisinlaskuri käytössä
Huonojakin puolia mekaanisessa torjunnassa on. Loukut ovat kalliimpia kuin perinteinen rottalaatikko, ja vaihtoehtoja on vähän saatavilla. Mekaanisten loukkujen kestävyydestä ja iskulaskurin toimivuudesta ei ole vielä tietoa.
Biosidien käyttö edellyttää tutkintoa
Suomessa jyrsijöiden torjuntaan käytettävien myrkkyjen on oltava Tukesin hyväksymiä. Hyväksytyt valmisteet on listattu Tukesin ylläpitämään biosidirekisteriin. Myrkkyjä ei saa tilata ulkomailta nettikaupoista.
Ammattikäyttöön tarkoitettuja myrkkyjä voi omalla tilalla käyttää vain kasvinsuojelututkinnon tai tuholaistorjujan tutkinnon suorittanut henkilö. Luomutilallakaan asiasta ei poiketa. Ellei tutkintoa ole, vaihtoehdoiksi haittaeläintorjuntaan jäävät sähköloukut tai mekaaniset loukut.
Torjunnassa huomioitavaa
Hyvä tuholaistorjunta vie aikaa ja vaatii sitoutumista. Havainnoinnissa kannattaa ottaa käyttöön selkeät rutiinit ja kiertää pisteet läpi aina tiettyyn aikaan, vaikkapa joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina.
Talvella heti uuden lumen jälkeen on hyvä kiertää rakennuksia ja havainnoida jälkiä. Kuivurilla havainnointiin sopii jauhotesti: ripottele lattialle tasaisen ohut jauhomatto ja seuraa, mitä jälkiä siihen ilmestyy.
Sekä loukut että myrkkysyötit tulee sijoittaa jyrsijöiden luontaisille reiteille, esimerkiksi aivan kanalan seinustalle. Ihmisen haju saattaa saada jyrsijän varuilleen, jolloin se kiertää laatikon tai loukun. Kertakäyttöhanskoja kannattaa käyttää aina laatikoita tai loukkuja käsiteltäessä siksikin, että jyrsijät kantavat yleisesti salmonellaa, kampyloa ja muita tauteja.
Tärkeintä on pitää tuotantotilojen ympäristö sellaisena, ettei se tarjoa jyrsijöille ravintoa, suojaa eikä materiaalia pesän rakentamiseen. Koneiden säilytys ja hakkeeksi tarkoitetut rankakasat ovat tuholaisille erinomaisia piilopaikkoja.
Murske, asfaltti tai lyhyeksi ajettu nurmikko tuotantorakennusten ympäristössä antaa hyvät lähtökohdat tuholaisten torjunnalle.
Loukku laukeaa hiilidioksidipanoksella. Yhdestä patruunasta voi saada 24 iskua. Patruunan päässä on laskuri. Syötin eteen Mika on tehnyt pienen rampin, joka houkuttaa jyrsijää nousemaan ylöspäin.
Loukun sisällä on myrkytöntä suklaanmakuista syöttiä. Kun sitä kuluu, loukku syöttää sitä automaattisesti lisää. Yksi syötti kestää noin puoli vuotta.
Loukut on hyvä sijoittaa ihan seinän viereen kiinni, jyrsijän luonnolliselle reitille. Mikalla on käytössä neljä mekaanista loukkua 3200 m²:n hallissa. Hallin pitkillä sivuilla on lisäksi indikointilaatikot, joissa on samaa myrkytöntä syöttiä kuin loukuissa. Tämä on myös hyvä tapa totuttaa jyrsijöitä suklaan makuun.
Mika Tuomola on tehostanut tuholaistorjuntaa lisäämällä pöllöille tai tuulihaukoille sopivia pesäpönttöjä talouskeskuksen ympäristöön.
