Taina ja Anssi Jalava ovat isännöineet Anssin kotitilaa Eurassa, Mannilan kylällä, vuodesta 2001.Tilalla tuotettiin broileria jo Tainan tullessa emännäksi.

”Kotitilallani Nousiaisissa oli munituskanala ja myöhemmin emakkosikala. Broilerien kasvatus oli minulle uutta tänne tullessani, mutta opin työt hoitaessani lintuja ensin appivanhempieni kanssa. Alalle ei siihen aikaan ollut mitään opetusta”, Jalava kertoo.

Jalavat investoivat vuonna 2008 uuteen kasvatushalliin, jossa on kaksi 15 000 linnun osastoa. Vuonna 1990 rakennetun vanhan kanalan kanssa lintupaikkoja on yhteensä 75 000.

”Tiput ovat minun vastuullani, isännällä on peltopuoli. Yhdessä tehdään työt. Lisäksi kiireaikoina avuksi tulee veljeni”, Jalava kuvaa.

Broilerien rehuvehnän Jalavat viljelevät itse. Useamman lajikkeen avulla puintiajat saadaan porrastettua sopivasti. Lajikevalintaan vaikuttavat myös peltolohkojen vaihtelevat maalajit ja jopa jyväkoko.

”Suurijyväinen vehnä maistuu linnuille parhaiten. Tänä vuonna kokeilemme uutena Helmiä.”

140 hehtaarin peltoalalla kasvaa syys- ja kevätvehnän lisäksi muun muassa hernettä, kauraa ja ohraa. Ruista pidetään myös viljelykierrossa, mutta viime syksyn ruissato odottelee vielä laarissa parempia hintoja.

Broilerintuotannon hiilijalanjälkeä on alettu seurata tilakohtaisesti HKScanin Kariniemen Sankarit -hankkeessa, johon myös Jalavat ovat lähteneet mukaan. Rehunviljelyssä heidän päämääränään on ollut jo ennen projektia mahdollisimman hyvä pellon kasvukunto.

”Ojitukset pidetään kunnossa, kalkitaan säännöllisesti ja vältetään maan tiivistymistä”, Taina Jalava listaa. ”Kynnön sijasta suosimme kevennettyä muokkausta ja pidämme pellot suurelta osin kasvipeitteisinä talven yli.”

Broilerien rehuun lisättävässä vehnässä on oltava korkea valkuaispitoisuus, johon päästään vain kunnon lannoituksella. Jalavilla on käytössä täsmälannoitus, eli ravinnetyppi jaetaan vehnille useassa erässä kesän mittaan.

”Tavoitteena on antaa typpeä juuri tarpeeksi, eikä yhtään ylimäärin.”


54-vuotiaalla Taina Jalavalla on työuraa edessä vielä kymmenen vuotta. ”Tässä työssä on oma vapautensa. Päivänsä pystyy rytmittämään itse ja tuotantotaukojen aikana on enemmän vapaa-aikaa.”

Taina Jalava aloittaa työpäivänsä aamukahdeksalta kiertämällä kaikki hallit ja tarkkailemalla lintuja ja niiden olosuhteita. Ilmastointia ja ruokintaa on säädettävä aika ajoin. Kierrokset tehtyään hän paneutuu kirjallisiin toimiin. Lintujen painoa ja rehunkulutusta verrataan edellisiin eriin, tehdään rehutilaukset ja raportit. Toisen hallikierroksen hän tekee iltapäivällä.

”Työ edellyttää lintujen seurantaa koko ajan. Säätämistä on paljon, sillä untuvikkoerät ovat erilaisia ja vuodenajat ja säät vaikuttavat olosuhteisiin. Mutta sitten kuin kasvatuserän kanssa onnistuu, tunne on palkitseva.”

Kun linnut ovat kasvamassa, Jalavat pysyttelevät tiiviisti kotosalla. Siksi Tainan harrastuksetkin ovat etupäässä kotoisia: lukeminen, käsityöt ja yhteiset kävelylenkit isännän kanssa. Uutena pariskunnan elämään on tullut golf.

”Isäntä siihen enemmän hurahti, mutta yhdessäkin pelaillaan. Pelatessa saa olla ulkona ja työasiat unohtuvat, kun keskitytään hetkeen.”

Pääsiäinen lähestyy, mutta tänä vuonna koronaviruksen vuoksi asetetut rajoitustoimet muuttavat pyhien viettoa. Isovanhemmat eivät näillä näkymin pääse tapaamiseen. Pöydän ääreen istuutuvat vanhempiensa kanssa molemmat tyttäret puolisoineen.

Kun tilalle tulee rehukuorma tai viljaa haetaan, Taina Jalava tapaa vaihtaa kuulumiset autoilijan kanssa. Koronatilanteen vuoksi tänä keväänä morjenstetaan vain kauempaa.

Vakavalla tautitilanteella Taina Jalava toivoo olevan myönteisiäkin seurauksia.

”Ehkä tämä nostaa kotimaisen ruuan, tuottajien ja elintarviketeollisuuden arvostusta”, hän miettii.

Virustoimia tai ei, kevättä maanviljelijät odottavat joka tapauksessa innokkain mielin. Jalavat seuraavat tulvavesien alle jääneiden peltojen kuivumista ja aurinkoisina päivinä huoltavat työkoneita kuntoon.

”Koetamme pysyä terveinä ja toivomme, että kevättyöt sujuvat normaalisti. Kaikkia uutisia ei kannata lukea, niin pysyy paremmin positiivinen mieli yllä”, Taina Jalava vinkkaa.


Taina Jalava on ilokseen huomannut avoimuuden lisääntyneen broilerialalla. ”Avointa viestintää tarvitaan, sillä ihmisillä on edelleen vääriä käsityksiä broilerintuotannosta.”

Kuvat: Pasi Leino