Broilerinkasvatuksen Iso-Kössin tilalla olivat aloittaneet Karin vanhemmat vuonna -71. Hän itse aloitti viljelijänä 30 vuotta sitten ostamalla ensin isovanhemmiltaan näiden maatilan.  Kun myös kotitilan sukupolvenvaihdos oli tehty vuonna 2001, Kössi muutti asumaan vanhaan kotitaloonsa ja kaksinkertaisti broilerintuotannon. Nyt lintupaikkoja on 60 000.
 
Kari Kössi työskentelee tilallaan pääasiassa yksin. Vaimo Outi Kössi on opettaja. 18-, 17- ja 14-vuotiaat tyttäret auttavat tilan töissä. Peltohommia helpottavat naapuriyhteistyö sekä tilapäinen sesonkiapu.
 
Kahden tilan kokonaisuuteen kuuluu 185 hehtaaria peltoa, joista osa on vuokramaita. Viljelyssä on timoteitä, ohraa ja vehnää siemeneksi, tuorehernettä Apetitille ja vehnää broilereiden rehuksi. 
 
Kesän satonäkymiä Kössi kuvaa vaihteleviksi.
 
kossi6.JPG
 
”Yleisesti sadosta näyttäisi tulevan keskinkertainen. Toiveet huippusadoista menetettiin jo kesäkuussa. Kuivuudesta kärsi varsinkin herne, sen sato jäi puoleen viimevuotisesta.”
 
Jos kuumuus kasvustoja kurittikin, lintujen kannalta helteet osuivat sopivasti kasvatuskauden alkupuolelle. 
 
”Viime vuonna oli toisin, kesän kuumimpaan aikaan linnut olivat jo isoja. Kaikki konstit käytettiin niiden olon helpottamiseksi. Lintuja viilennetään vesisumutuksella ja juomaveteen annostellaan hiukan suolaa ja myös C-vitamiinia”, Kössi kertoo. 
 
Helteet vaativat erityistä tarkkuutta, mutta tavallisenakin työpäivänä isäntä tarkkailee lintuja neljästi päivän mittaan. Työt alkavat aamukuudelta tunnin kanalakierroksella ja päättyvät käyntiin kanalassa vielä illalla klo 21:n aikaan.
 
”Pyrin tekemään työt oikeaan aikaan ja mahdollisimman hyvin. Onnistuminen työssä näkyy tuloksissa ja tuottaa iloa.”
 
Viime aikojen merkittävin investointi tilalla oli aurinkopaneelien asennus kaksi vuotta sitten. Kotimaisen valmistajan paneelit, 107 kappaletta, asennettiin pellon suojakaistalle Aurajoen rantaan. Järjestelmän nimellisteho on 29,3 kW. 
 
”Vuosituotantoon päästään kertomalla nimellisteho tuhannella. Meillä ensimmäisen vuoden sähköntuotanto vastasi aika tarkkaan luvattua. Tänä vuonna ollaan samoissa luvuissa.”
 
 
Paneelit mitoitettiin tuottamaan runsas neljännes vuotuisesta sähköntarpeesta. Investoinnin kannattavuus on paras, kun kaikki syntyvä sähkö menee omaan kulutukseen. Takaisinmaksuajaksi on laskettu hiukan päälle kahdeksan vuotta.
 
”Uusiutuvan, päästöttömän energian käyttö luo tuotannolle positiivista mielikuvaa”, Kössi näkee. Seudulla monet muutkin kotieläintilat ovat viime aikoina investoineet aurinkopaneeleihin.
 
Metsästys on tärkeä osa Kari Kössin vapaa-aikaa. Valkohäntäpeura on tärkein saaliseläin, sillä kanta on seudulla erittäin runsas. Myös kettujahti, loukkupyynti ja tietysti hirven metsästys pitävät miehen aktiivisena. 
 
”Kesällä käymme vanhimman tyttären kanssa kerran viikossa ampumaradalla.”
 
Museoajoneuvot ovat myös miehen sydäntä lähellä. Tallista löytyy vuoden -69 Mercedes Benz 280 S ja vuoden -72 mallia oleva Cadillac Coupé de Ville.
 
”Sellainen amerikanlotja”, Kössi tarkentaa. ”Mersu on ollut tänäkin kesänä hääajossa. Liian vähän niillä tulee ajettua, ja siksi möinkin juuri pois kolmannen.”
 

Tyttäret auttavat tilan töissä ja heidän ansiostaan Outi ja Kari pääsivät tänä kesänä kahdestaan mökkeilemään.
 
 
Kuvat: Kari Kylänpää