Tilakaupoista on runsaat kaksi vuotta aikaa. Torviset kuvailevat kolmessa osassa rakennettua sikalaansa aikamatkaksi, joka alkaa 80-luvulla sikalaksi muutetusta vanhasta navetasta ja jatkuu läpi 90-luvun ja 2000-luvun jatko-osien. Kuudessa osastossa on yhteensä tuhat kasvatuspaikkaa.

Uudet yrittäjät kävivät heti käsiksi sikalan vanhimpaan osastoon, joka saneerattiin perusteellisesti. Vanhat betoniset karsina-aidat ja bitumipäällysteinen lattia vaikeasti puhdistuvine koloineen saivat lähteä. Samalla tehtiin ajanmukainen tautisulku sikalan ovelle.

Yksi tautisulku ei kuitenkaan riittänyt, sillä rehustamo sijaitsee keskellä sikalaa, vanhan osan ja seuraavan osaston välillä.

”Rehustamon läpi kuljettiin ennen samoilla saappailla kuin sikalassa. Nyt sikalasaappaiden päälle puetaan läpyttimet rehustamoon mennessä, ja ne otetaan pois seuraavan osaston ovella. Sen jälkeen sikala jatkuu yhtenäisenä sisätilana”, Sini kuvaa.

”Niillä napeilla pelataan, mitä on. Halusimme hyödyntää vanhat rakennukset, ja uskon, että tautisuojaus parani aikaisempaan verrattuna.”

Seuraavaksi Torviset jatkavat lattioiden pinnoitusta muissakin osastoissa.

torvinen2.jpg

Pariskunta hoitaa yhdessä niin siat kuin peltotyötkin. Vanhaisäntä tekee lähes päivittäin tilan hommia. Kevättöissä kolmikkoa auttoi myös isännän veli.

Toimistotöissä Sini perehtyy tuotannon seurantaan ja hoitaa raportoinnin HKScanille, Hannun vastuulla on muun muassa viljelysuunnittelu. Sinin systeemi sikalakirjanpitoon perustuu tarkkoihin kirjauksiin osastokorteille ja kortin tietojen säännölliseen päivittämiseen Sikavaan ja Optipossuun.

”Osaston kaikki tapahtumat kirjataan heti kortille. Kerran viikossa siirrän tiedot Sikavaan, ja osaston tyhjennyttyä vien kaikki tapahtumat Optipossuun. Kahteen eri ohjelmaan kirjaaminen ei tunnu työläältä, kun lääkityksiä on meillä melko vähän.”

Sikalan ruokkija uusittiin viime vuonna, ja nyt rehutiedotkin saa tarkasti ja kätevästi Optipossuun. Rehuhyötysuhde on yksi teurasraportin kiintoisimmista luvuista.

”Seuraamme tarkasti myös päiväkasvuja ja osastokohtaisia tuloksia, ja tietysti eurojakin”, HKScanin Next Generation -koulutusohjelmassa mukana oleva Hannu sanoo. ”Rehustus, lihakkuudet ja myynnit antavat osviittaa mietittäessä seuraavan possuerän ilmoittamista.”

Vapaa-aikanaan Hannu hoitaa kuntoaan lenkkeilemällä ja pyöräilemällä. Sinin uusin harrastus löytyy takapihan tarhasta: kaksi suomenkarjaan kuuluvaa vasikkaa, psk-rotuinen musta Shamaani-härkä ja ruskea lsk-hieho Summa. Mitä kummaa?

”Nämä ovat ihan lemmikkeinä”, nauraa Sini.

"Nautakärpänen puri minua jo Viikissä. Olen opiskeluajoista lähtien ollut joka kesä töissä lypsykarjatiloilla. Possut tulivat kuvioihin vasta Hannun myötä.”

torvinen3.jpg

Vasikat ovat kotoisin Sinin opiskelukaverin kotitilalta. 

”Tässä ollaan pikkuhiljaa tutustuttu ja harjoiteltu riimussa kävelyä. Mukavia kavereita ne ovat.”

Sinin talvinen ykkösharrastus on ringette. Hän pelaa forssalaisessa joukkueessa ja tuomaroi otteluita lähes joka viikonloppu. Koronarajoitusten vuoksi alkavan kauden ohjelmasta ei kuitenkaan ole varmuutta. Sinillä on myös henkilökohtainen syy pysyä jonkin aikaa poissa jäältä: perheenlisäystä on tulossa marraskuussa.

Torviset ovat siirtyneet itse järjestettyyn lomitukseen ja lomittajan sisäänajo alkaa lähiviikkoina.

”Vähän jännittää, kun en vähään aikaan pääsekään itse käymään sikalassa. Mutta kyllä lomittaja possut varmasti osaa hoitaa.”

torvinen4.jpg

Kuvat: Roni Lehti