Rypsiporsas®-tuotanto ja ympäristöystävälliset toimintatavat toivat innovaatiopalkinnon vampulalaiselle sikatilalle. Isäntä irrottautuu maatalouden arjesta mieluiten purjekoneen ohjaimissa.
Matti Ropilo ryhtyi päätoimiseksi viljelijäksi 15 vuotta sitten, työskenneltyään sitä ennen 20 vuotta Keskolla maatalouskonekaupan tehtävissä. Hän muutti vaimonsa Laura Alakukun kotitilalle Vampulaan, ja vanha yhdistelmäsikala saneerattiin 1000-paikkaiseksi lihasikalaksi.
Viimeiset seitsemän vuotta tilalla on ollut Rypsiporsas-tuotantosopimus. Rypsiöljylisä possujen rehussa muuttaa lihan rasvahappokoostumusta pehmeämmäksi ja tekee rypsiporsaan lihasta paremman valinnan ruokavalion rasvan laadun kannalta. Rypsipossut kasvavat hieman hitaammin ja kalliimmalla rehulla, mutta Ropilon mukaan erikoistuotteen tasainen menekki helpottaa kasvattajan työtä.
”Lihasikalamme viisi osastoa täyttyvät ja tyhjenevät tasaisessa 15 viikon rytmissä. Joka kolmas viikko tulee porsaat yhteen osastoon, ja joka viikko yhdeltä osastolta lähtee kolmannes sioista teuraaksi.”
Porsaat tulevat Huittisten Emomylly Oy:stä, jonka osakas MTY Alakukku on.
”Tasaisen rytmin ansiosta työmäärä pysyy hallinnassa ja siat on helppo saada parhaan hinnan antavaan 86 kilon teuraspainoon. Sikalan töissä kertyy 28 työtuntia viikossa, pesut mukaan luettuna.”
Matti Ropilo viljelee 184 hehtaarilla ohraa, syysvehnää, kauraa, härkäpapua ja hiukan rypsiä. Pääosin kaikki vilja käytetään sikojen rehuna. Hyvien varastotilojen ansiosta viljaa ja valkuaiskasveja ei tarvitse huonoinakaan vuosina ostaa, ja sadosta jää jonkin verran myytävää.
Ropilo laskee saavansa härkäpavusta huomattavasti paremman hinnan sikalassa käytettynä kuin myydessään pavut ulos. Omalla härkäpavulla on voitu korvata kolmannes sikojen valkuaistiivisteestä. Rypsiporsaat syövät soijan sijasta kotimaista valkuaista.
Laura Alakukku hoitaa maatalouden ympäristöteknologian professuuria Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Maatalouden ympäristöasiat kiinnostavat molempia myös oman tilan käytäntöjen näkökulmasta. Matti Ropilon mukaan alalla ollaan vasta lähtökuopissa viljelyn ilmastovaikutusten hallinnassa.
Tilalla on kolmen padon kosteikkojärjestelmä ja jokivarsien 20 metrin suojakaistoja 3,50 hehtaaria.
”Rypsiporsas-tiloille on laskettu tuotannon hiilijalanjälki kahtena vuonna. Nyt aletaan katsoa, mitä päästöille voidaan tehdä.”
Kerääjäkasvi on yksi Ropilon käyttöön ottamista keinoista päästöjen hillitsemiseksi. Kun viljamaille kylvää yksivuotisen raiheinän ennen viljan orastumista, heinä jatkaa yhteyttämistään puinnin jälkeen ja kasvipeitteinen maa imee syksyn sateita paremmin kuin paljas sänki.
Vaikutuksen näkee silmillään, mutta Ropilo kaipaa täsmällisempää tietoa.
”Suunnitteluohjelmien tulisi laskea valittujen viljelytoimien vaikutus lohkokohtaisesti. Tiedot toimenpiteistä ja satotasosta eivät riitä, vaan laskentaa varten tulisi lisätä tiedot lohkojen etäisyydestä, muodosta ja koosta. Silloin viljelijällä olisi paremmat eväät pienentää hiilijalanjälkeä omilla toimillaan.”
Myös energia-asioissa tilalla on otettu iso askel ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Viime syksynä viljankuivaamon katolle asennettiin aurinkopaneelit, jotka tuottavat sähköä sikalan laitteille ja kuivurille. Suurimmillaan kulutus on loppukesällä ja pienimmillään keskitalvella, jolloin sikalan ilmanvaihto on minimissä.
Alakukun tilalla lämmitys hoituu hakkeella. Uusi päärakennus rakennettiin 2009. Sikalarakennuksella on vielä kymmenisen vuotta käyttöikää jäljellä.
MTY Alakukun tila valittiin keväällä yhdeksi voittajaksi EU PIG -innovaatioryhmän kilpailussa, jossa etsittiin hyviä käytäntöjä siantuotantoon. Tila vei voiton luokassa Vastuullisuuden lisääminen sikatilalla.
”Toivon, että palkinto tuo näkyvyyttä Rypsiporsas-tuotannolle”, hän sanoo.
Maa antaa Kukun isännälle leivän, mutta töistä hän irtautuu mieluiten taivaalla. Kesään mahtuu 10-15 varsinaista lentopäivää. Purjelentoharrastus alkoi vuonna 1975. Ropilo on Hyvinkään ilmailukerhon jäsen ja lentää kerhon koneilla. Sen lisäksi hän on mukana omistajana kahdessa vintage-koneporukassa.
”Koneessa lentäjä on yksin, mutta harrastukseen liittyy paljon sosiaalista puuhastelua. Kerhon porukalla käytiin viime kesänä lentonäytöksessä Englannissa, ja talvisin laskettelemassa.”
Matti lähdössä lennolle Suomen vanhimmalla lentokelpoisella purjekoneella, Bergfalkella.
Katso myös video, jossa Matti kertoo oman tilansa Rypsiporsas-tuotannosta ja hiilijalanjäljen laskentatyöstä.
Tilakuvat ja video: Kari Kylänpää
