Kilpailukyky ja koko alkutuotantoketjun resurssitehokkuus paranevat hävikkiä pienentämällä. Tiloilla kehitetään tuotanto-olosuhteita ja ennakoidaan kriisejä, jotta lintujen hyvinvointi pystytään turvaamaan myös yllättävissä vastoinkäymisissä.

”Mitä paremmat olosuhteet, sitä vähemmän kasvatuksessa tulee hävikkiä ja sitä parempi tili jää tuottajalle”, Jaana Harjunmaa tiivistää hankkeen ydinajatuksen.

Koronavirus sekoitti hankkeen suunnitelmia, kun pienryhmätapaamisia ja laitepäiviä ei olekaan voitu järjestää. Myös tilakäynnit pistettiin jäihin maaliskuussa.
Vaikka toimintamuotoja on jouduttu miettimään uusiksi, tekeminen ei ole loppunut.

”Yksi isoista jutuista on katastrofivalmiuden kehittäminen tiloilla. Ennakoinnin ja varautumisen apuna toimii laatukäsikirja. Hanke on auttanut tuottajia sen täyttämisessä, jos apua on tarvittu. Kaikkien kanssa laatukäsikirjaa on käyty keskustellen läpi.”

Pohdittavia asioita on paljon, alkaen siitä, mistä ja miten kasvattamoon saadaan tarvittaessa varavesi. Tai miten toimitaan, jos yrittäjät sairastuvat yhtä aikaa eivätkä kykene töihin.

”On tärkeää, että nimetyt varahenkilöt tietävät miten toimia, ja että kuvaus välttämättömistä töistä pidetään ajan tasalla”, Harjunmaa painottaa.

”Useimmilla toiminta on mietitty hyvin läpi, mutta joka tilalta löytyy jokin pieni juttu, jota voidaan parantaa. Arjen kiireessä ei tule kaikkea mietittyä – eikä ole tarpeenkaan pyörittää uhkakuvia jatkuvasti mielessään. Laatukäsikirja auttaa tässä.”

Harjunmaa haluaisi herättää tuottajat pohtimaan myös kyberturvallisuutta. Maatiloillekin saattaa kohdistua verkkohyökkäyksiä. Jos ruokinnan tai ilmastoinnin ohjaukseen päästään ulkoapäin käsiksi, voivat seuraukset olla tuhoisat.

”Itsekin huomaan pitäväni puhelimen ohjelmiston päivittämistä ärsyttävänä ajanhukkana. Mutta ajantasainen ohjelmisto vastaa parhaiten viruksiin ja muihin uhkiin. Varmuuskopiot kannattaa tallentaa pilvipalveluun ja salasanat vaihtaa usein.”

Omalla tilallaan Harjunmaa on ottanut käyttöön kuukausiveloitukseen perustuvan ICT-palvelun, joka kattaa kaikki tietotekniset laitteet, verkot ja päivitykset. Jos ei itse ole tietoteknisistä asioista kiinnostunut tai osaamista ei ole, tämä on helppo ja turvallinen vaihtoehto.

”Kun maataloutta tunteva ammattilainen hoitaa asiat, ne tulevat hoidetuksi hyvin”, hän sanoo.

Hankkeessa avustetaan tiloja haittaeläinten torjuntasuunnitelman täyttämisessä. Suunnitelmaa on tehty yhdessä HKScanin broileritiimin ja Terve Kalkkuna -hankkeen kanssa, ja se on ollut myös kommentoitavana broileriyhteistyöryhmän jäsenillä.

”Hiiret, rotat ja muut tuholaiset ovat yksi suurimmista salmonellariskeistä. Tämän asian tärkeys ymmärretään kyllä laajalti”, Harjunmaa sanoo.

Juttu on julkaistu alun perin Kotitilalta-lehdessä 01/2020.