Kuluttajat luottavat suomalaisen ruoan turvallisuuteen ja hyvään makuun. Ruokavalinnoissa kasvaa jatkuvasti tutkimustietoon perustuvan, luotettavan ja jäljitettävissä olevan tiedon merkitys lihantuotannon ympäristövaikutuksista, eläinten hyvinvoinnista ja ruoantuotannon turvallisuudesta.

Räjähdysmäisesti kasvanut tiedon määrä erityisesti sosiaalisessa mediassa on tuonut esiin uusia tiedontarpeita. Tuotetaanko ruokaa kestävästi, kohdellaanko eläimiä hyvin tai mistä saan oikeaa tietoa tuotannon ympäristövaikutuksista? Pahimmillaan somesta silmille vyöryvä tiedon tulva aiheuttaa kuluttajassa ahdistusta ja epätoivoa.

Luotettava ja helposti konkretisoitava tieto on tulevaisuudessa tärkeässä asemassa elintarvikeyritysten kilpailukyvyn turvaajana.

Peltoviljely ja jalanjäljet  

Kaikilla ruokajärjestelmillä on ympäristövaikutuksia. Lihantuotannon ympäristövaikutuksista merkittävin osa syntyy tiloilla. Erilaisia digitaalisia mittaus- ja mallinnusmenetelmiä hyödyntäen voimme kehittää ratkaisuja muun muassa alkutuotannon hiili- ja vesijalanjälkien alentamiseksi.

Olemme jo laskeneet HKScanin alkutuotannon hiilijalanjäljet Rypsiporsas®, Kariniemen® ja Ehta® -ketjuissamme ja löytäneet ne tuotantopanokset, joilla on suurimmat vaikutukset tuotteen hiilijalanjälkeen.

Rehuilla on keskeinen merkitys hiilijalanjäljen muodostumisessa. Mitä paremmin pystymme kehittämään oman rehun tuotantoa ja sitä kautta tilan tuottavuutta, sitä pienempi on rehun osuus hiilijalanjäljestä.

Myös toimintaympäristö tiloilla kehittyy jatkuvasti, mikä edellyttää parhaimman käytettävissä olevan tutkimustiedon hyödyntämistä. Agrofood Ecosystem -verkostolla on laaja kumppaniverkosto, jonka avulla muunnamme uusimman tiedon ketterästi käytännön toimiksi tiloilla. Samalla kehitämme tilojen tuottavuutta ja ympäristökilpailukykyä. Näillä toimilla tuetaan todennäköisesti myös tulevia maatalouspoliittisia ratkaisuja.

Onnistunut rehuviljan ja nurmen viljely on kannattavan kotieläintalouden kulmakivi. Merkittävässä roolissa on myös tilan vesitalous. Haluamme arvioida luotettavasti ja edelleen kehittää vastuullista vedenkäyttöä kaikissa tuotantoketjumme vaiheissa. Pistemäistä ravinnekuormitusta vähentämällä voimme estää rehevöitymistä.

Tutkimme asiaa ”lannansiirtoprojektissa”, jossa separoitua sianlantaa siirretään ravinnekuormitusalueilta ravinneköyhille peltolohkoille. Rehevöitymistä estetään myös toimivilla peltoviljelyratkaisuilla.

Hyvinvointi ja monimuotoinen luonto 

Tuotantoeläinten hyvinvointi edellyttää hoitajan ja eläimen toimivaa vuorovaikutusta. Eläimen poikkeuksellinen käyttäytyminen on merkki ongelmista. Mitä aiemmin mahdollinen sairastuminen tai ongelma voidaan havaita, sitä nopeammin voidaan aloittaa korjaavat toimenpiteet.

Digitaalisiin ratkaisuihin perustuvat monitorointi- ja sensoriteknologiat voivat olla tässä merkittävänä apuna. Selvitämme parhaillaan esimerkiksi broilerien hyvinvoinnin monitorointiin liittyviä teknologioita yhdessä tutkimuslaitosten kanssa.

Luonnon monimuotoisuus on olennainen osa suomalaisen maaseudun kulttuurimaisemaa. Luonnonniittyjä laiduntavat eläimet, monimuotoinen peltoviljely ja maaperän mikrobiston toimintaedellytysten varmistaminen tukevat sekä luonnon monimuotoisuuden että monien muiden ympäristötavoitteiden toteutumista.

HKScan kehittää jatkuvasti omien toimintaprosessiensa vastuullisuutta. Agrofood Ecosytem -verkoston kautta vahvistamme HKScanin edelläkävijän roolia luotettavana, tutkittuun tietoon perustuvien tuotantoratkaisujen kehittäjänä kaikilla yrityksen toimialoilla.

Lue lisää: www.hkscan.com/fi/agrofood
Kuuntele myös Kotitilalta-podcast, jakso 5: www.hkscanagri.fi/podcast

Juttu on julkaistu alun perin Kotitilalta-lehdessä 01/2020.