Ruotsissa monet uudet vasikkalat ovat kevytrakenteisia kylmäkasvattamoita. Ulkoilman ohella erittäin pienet ryhmäkoot, olkikuivike, jonka määrässä ei ole kitsasteltu, sekä runsas maitoruokinta varmistavat terveet ja hyvin kasvavat vasikat.
”Tykkään tehdä töitä yhdessä tuottajien kanssa! He ovat erittäin päteviä, työhönsä ja toimintansa kehittämiseen sitoutuneita ammattilaisia. Vaikka en alun perin suunnitellutkaan työskenteleväni tuotantoeläinten kanssa, en ole katunut hetkeäkään. Koen myös mielekkääksi, että saan tehdä työtä ruotsalaisen ruokaketjun hyväksi.”
Näin kuvailee ammatillisia valintojaan suomalaissyntyinen ja sittemmin ruotsalaistunut eläinlääkäri Virpi Welling. Hän työskentelee Gård & Djurhälsan -yrityksessä sekä terveydenhuoltoeläinlääkärinä että nautoihin keskittyvän liiketoiminta-alueen johtajana.
Gård & Djurhälsan AB tarjoaa neuvontapalveluita koko Ruotsin alueella tavoitteena eläinten hyvän terveystilanteen säilyttäminen tehokkaasti ja kannattavasti
toimivilla tuotantotiloilla. Yrityksen omistavat naudan-, lampaan- ja siantuottajat yhdessä lihayritysten kanssa. HKScan on yksi omistajista.
Vasikoiden ja nuoren karjan terveys ja hyvinvointi ovat Wellingin keskeistä työsarkaa. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa liha- ja ruokayrityksillä ei ole palveluksessaan omia, tuottajien neuvontaa hoitavia eläinlääkäreitä. Sen sijaan Gård & Djurhälsan palvelee neutraalisti kaikkien lihayritysten sopimustuottajia.
Eroa maiden välillä on myös kuntien vastuulla olevissa eläinlääkäripalveluissa. Ruotsissa niihin kuuluvat tuotantoeläinten osalta vain peruseläinlääkäripalvelut sekä päivystystoiminta. Nasevaa vastaavaa järjestelmää Ruotsissa ei ole, vaan toiminta on enemmän hajallaan.
Suomen ja Ruotsin välillä on eroja myös käytännön toimintatavoissa tiloilla.
”Ruotsissa suurin osa uusista juottamoista on kolmiseinäisiä kylmäkasvattamoita – vasikat siis kasvatetaan käytännöllisesti katsoen raikkaassa ulkoilmassa. Vasikat kerätään pienissä erissä yleensä samoilta neljältä tai viideltä tilalta ja alkutilat myös varmistavat osaltaan eläinten tautitilannetta. Ryhmäkoko pidetään pienenä ja yhdessä on yleensä vain 4–5, mutta joka tapauksessa korkeintaan kymmenen vasikkaa.”
Muita tärkeitä asioita vasikoiden terveyden ja hyvän kasvun kannalta ovat Wellingin mukaan neljästä viiteen viikkoa kestävä eristys vastaanotto-osastolla, riittävä olkikuivike sekä runsas maitoruokinta. Welling myös painottaa, miten tärkeätä on, että tilan koko henkilökunta ymmärtää ja sitoutuu vasikkaterveyden hyviin käytäntöihin.
Kasvatusmenetelmän puolesta puhuvat Ruotsin matala vasikkakuolleisuus, alle kolme prosenttia, sekä hyvä terveystilanne ja vähäinen antibioottien käyttö.
”Tilakoot ovat Ruotsissa kasvussa, mikä tarkoittaa uudenlaisia haasteita tilan rakennuksiin, tautisuojaukseen, eläinten hoitoon ja logistiikkaan liittyen. Onkin eduksi, jos eläinlääkäri otetaan mukaan esimerkiksi rakennusprojekteihin jo suunnitteluvaiheessa, sillä tuolloin tehdään monia eläinten terveyteen ja hyvinvointiin – ja siten myös kannattavuuteen – vaikuttavia päätöksiä.”
Virpi Welling on terveydenhuoltoeläinlääkäri ja Gård & Djurhälsan AB:n nautaliiketoiminnan johtaja. Neuvontayrityksen omistavat ruotsalaiset tuottajat ja lihayritykset.
Kuvat: Virpi Welling, Lotta Pettersson
Juttu on julkaistu alun perin Kotitilalta-lehdessä 02/2021.
