Geddeholms Gård -luomumaitotilan vasikat kasvavat pienissä ryhmissä ja raikkaassa ulkoilmassa. Tilan vasikkaterveys on erinomainen ja siellä ollaankin erittäin tyytyväisiä kylmäkasvattamoratkaisuun.
Geddeholms Gård -tila toimii suojellulla kulttuurimaisema-alueella, jonka omistaa Västeråsin kunta. Tila on vuokrannut kaikkiaan noin 400 hehtaarin suuruisen alueen ja harjoittaa siellä luomumaidontuotantoa sekä rehuvilja- ja nurmiviljelyä, joiden sadolla ruokitaan myös koko 330-päinen lypsykarja. Karjanpito on edellytys sille, että alueen perinteiset maisema-arvot – avoin laidunmaa – saadaan säilytettyä.
Vaikka puitteet vanhalla kartanoalueella henkivät historiaa, harjoitetaan tilalla erittäin modernia tuotantoa. Esimerkiksi navetta rinnakkaislypsyasemineen ja vasikoiden kylmäkasvattamo ovat valmistuneet vain viitisen vuotta sitten.
Ulkoilmassa läpi vuoden
Yhdeltä sivultaan ulkoilmaan avautuvat ja kevytrakenteiset vasikoiden kylmäkasvattamot ovat Ruotsissa erittäin yleisiä erityisesti niiden avulla saavutettavan hyvän vasikkaterveyden takia.
Geddeholmin kylmäkasvattamossa on tilaa 70 vasikalle yksittäis- ja parikarsinoissa sekä kuuden vasikan ryhmäkarsinoissa. Kerrallaan kasvattamossa asustaa noin 50 vasikkaa, sillä puhdistamisen jälkeen tilat ovat aina jonkin aikaa tyhjillään ennen uusien asukkaiden saapumista. Sekin auttaa tautiriskin pienentämisessä.
”Vasikoiden hyvinvoinnin kannalta on lisäksi tärkeätä, että karsinoiden lattiaa peittää paksu kerros olkikuiviketta. Olki toimii myös lämmöneristeenä pakkassäällä, joten sitä saa olla todella runsaasti”, kertoo Magdalena Widegren, joka työskentelee tilalla eläintenhoitajana.
Mikäli ulkona on enemmän kuin viisi pakkasastetta, saavat alle yhden kuukauden ikäiset vasikat päälleen peitot. Myös maidon lämpötilasta huolehditaan tarkasti. Vain kovalla sateella tai lumen tuiskutessa lasketaan tuulisuojaverkko alas kasvattamon neljänneksi ulkoseinäksi.
Kuuden vasikan ryhmät
Raittiin ilman ja kunnollisen olkikuivikekerroksen lisäksi Geddeholmissa uskotaan pieneen ryhmäkokoon ja sopivan runsaaseen ruokintaan vasikkaterveyden varmistajina.
”Vasikan kasvutaival alkaa Geddeholmissa yhden vuorokauden ikäisenä, jolloin se siirretään kylmäkasvattamon yksittäiskarsinaan. Yhden viikon ikäisenä karsinan toinen sivuseinä poistetaan ja vasikka saa seuraa toisesta vasikasta. Kun pikkuvasikoita on kasvattamossa yhteensä kuusi, ne siirretään ryhmäkarsinaan. Tyypillinen ryhmäkoko tästä eteenpäin kolmen kuukauden ikään saakka on meillä siis kuusi vasikkaa”, kertoo Widegren.
Maito maistuu tuttiämpäristä
Riittävä ravinto on paitsi vasikoiden terveyden myös hyvän kasvun a ja o. Vasikoille annetaan aluksi kolme ja sitten neljä litraa tilan lehmien täysmaitoa kahdesti päivässä. Kun vasikat lähestyvät 12 viikon ikää, vähennetään maidon määrä kahteen kahden litran päiväannokseen ja vastaavasti lisätään vasikkapellettien osuutta. Niihin ne ovat tässä vaiheessa jo tottuneet, sillä pellettejä tarjotaan vasikoille alusta asti.
Vasikoiden maitoruokinnassa käytetään Geddeholmissa tuttiämpäreitä – jokaisella vasikalla on oma ämpärinsä, eikä niitä pestä, vaan huuhdotaan aina ruokailun jälkeen. Maito kuljetetaan vasikoiden luokse milktaksi-juottolaitteella, joka myös pastöroi ja jäähdyttää maidon.
”Olemme erittäin tyytyväisiä kylmäkasvattamojärjestelmään. Vasikkaterveys on meillä erittäin hyvä. Kuolleisuus on noin 1–2 prosentin luokkaa, samoin antibioottien käyttö. Ripulia esiintyy harvakseltaan, ja hoidamme sitä kipu- ja kuumelääkkeillä”, sanoo Widegren.
Toki joskus pienten kaksosvasikoiden kanssa saa tehdä vähän enemmän töitä, jotta ne saadaan hyvään kasvuvauhtiin.
Tutussa tiimissä työt sujuvat
Widegren on työskennellyt Geddeholms Gård -tilalla jo noin parikymmentä vuotta, samoin kuin neljä hänen kollegoistaankin. Tutussa, sitoutuneessa ja osaavassa tiimissä työt sujuvat hyvin ja toimintatavat ovat kaikille tuttuja – tämäkin on tärkeää järjestelmällistä työotetta vaativan vasikkaterveyden varmistamisen kannalta.
Toisinaan vasikoiden terveyteen tai ruokintaan liittyen tulee kuitenkin tilanteita, joihin kaivataan ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä. Silloin Widegren kollegoineen kääntyy Gård & Djurhälsan AB:n terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Wellingin puoleen. Welling on neuvonut tilaa jo useiden vuosien ajan ja tuntee hyvin myös sen työntekijät.
”Häneltä saamme aina apua, kun sitä tarvitsemme. Lisäksi tapaamme hänet muutaman kerran vuodessa ja teemme yhdessä suunnitelmia vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi edelleen”, Widegren kertoo.
Kuvat: Magdalena Widegren
Juttu on julkaistu alun perin Kotitilalta-lehdessä 02/2021.
