Peltomaan hyvä kunto on onnistuneen kasvukauden keskeinen edellytys. Viljavuusanalyysi on puolestaan tärkein työkalu pellon satopotentiaalin hyödyntämisessä.

Viljavuusanalyysin rinnalle ovat nousseet erilaiset digitaaliset apuvälineet ja palvelut, jotka tarjoavat viljelijälle hyödyllistä tietoa viljelytoimenpiteiden pohjaksi. Esimerkiksi viljan kosteuden ja valkuaisen pika-analytiikkaan kehitetyt laitteet auttavat viljelijää tekemään päätökset sadon jatkokäsittelyssä.

Digiratkaisujen huiman nopea kehitys on tuonut mukanaan myös haasteita. Eri palveluntarjoajien käyttämät erilaiset komponentit, integraattoripalvelujen laaja kirjo ja myös alueelliset erot mittaustavoissa ja -vaatimuksissa hankaloittavat viljelijän tarvitsemien palvelujen yhteensovittamista.

Yksinkertaisimmillaan ongelmat syntyvät eri standardeja käyttävien laitteiden liitäntöjen yhteensopimattomuudesta, usein taas tiedonsiirtoon käytettävät erilaiset toiminnot estävät tiedon siirtymisen viljelijän ”vääränmerkkiseen” laitteeseen.

EU-tason maatalouspolitiikassa tulevat jatkossa korostumaan vaatimukset ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Kansalliset toimenpidevaatimukset linjataan näiden vaatimusten pohjalta. Kestävän energiatuotannon ohella veden, maaperän ja ilman tehokas hoito korostuu. Myös eläinten hyvinvoinnin seurantaan halutaan uusia työkaluja. Tämä kasvattaa erilaisten sensorien ja muiden mittalaitteiden merkitystä.

Viljelijälle luonnon monimuotoisuuden suojelu ja maaseutumaisten elinympäristöjen säilyttäminen ovat itsestäänselvyyksiä, osa sukupolvien aikana syntynyttä kulttuuriperintöä. Ilmastonmuutos uhkaa hävittää osan tästä arvokkaasta perinnöstä.

Viljelijän keskeisin työkalu ilmastonmuutoksen torjuntaan on pellon kasvukunnon ylläpito ja parantaminen. Tarvitaan sekä perinteisiä että digitaalisuuteen perustuvia mittausratkaisuja, joilla voidaan arvioida esimerkiksi pellon hiilensidonnan onnistumista. Tämä tavoite saavutetaan parhaiten viljelijöiden, laitevalmistajien, neuvonta-ammattilaisten ja elintarviketeollisuuden avoimella yhteistyöllä.

Syksyllä alkaa valmistautuminen seuraavaan kasvukauteen. Rutiinitoimenpiteiden ohella viljelijän kannattaa käyttää hetki aikaa myös ilmastotavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Niihin käytetty aika maksaa itsensä varmasti takaisin, sekä viljelijälle itselleen että hänen jälkeensä tuleville tuottajasukupolville.