”Mää jämähdin”, vastaa Kalle Kähkönen ja nauraa hersyvästi, kun häneltä tiedustelee syitä eläinkuljetusalalle päätymiseen.

Todelliset syyt löytyvät toki muualta – hän nauttii työstään eläinten ja ihmisten parissa, eikä autolla ajaminenkaan ole ollenkaan vastenmielistä.

”Tilojen väki on vuosien mittaan tullut tutuiksi, ja heidän kanssaan tulee vaihdettua kuulumiset ja juteltua paljon muustakin. Ja onhan tässä työssä myös oma vapautensa”, sanoo itseään sosiaaliseksi luonnehtiva Kalle, joka on viihtynyt eläinkuljettajana kohta 23 vuotta. Ainoa työhön kuuluva asia, mistä hän ei ole kovin innostunut, ovat tietokonehommat.

Tuntumaa alaan Kalle otti jo teini-iässä tehdessään kesätöitä perheen kuljetusyrityksessä. Vuonna 2007 yritys siirtyi Kallelle ja hänen veljelleen Ramille ja samalla yritysmuoto vaihtui osakeyhtiöksi.

Kuljetus Kähkönen Oy:llä on ajossa yksi teurasauto, yksi välitysauto vasikoille ja porsaille sekä yksi pakettiauto ternivasikoiden siirtämiseen. Ainakin yksi autoista on tien päällä joka arkipäivä, ja osan vuotta sunnuntaisinkin.

Kalle on erityisen tyytyväinen ammattitaitoiseen työporukkaansa, jossa on veljesten lisäksi neljä vakituista kuljettajaa ja muutama toiminimellä ajava kuski.


Kun sonnien takana kulkee koko väylän levyinen aita, sujuu 30 rotusonninkin lastaaminenkin sujuvasti. Kalle ja Rami noutivat kesäkuun alussa 30 rotusonnia Tyykilän tilalta. Katso video!

Ajopäivät ovat pitkiä sekä tunneissa että kilometreissä mitattuna. Haastattelua edeltäneenä päivänä Kalle oli ollut liikenteessä 17 tuntia veljensä Ramin kanssa ja kilometrejä oli kertynyt 750. Työrupeaman kuluessa he olivat ehtineet poimia mukaansa 34 nautaa yhteensä kuudelta tilalta.

”Minusta on tärkeää, että työtä tehdään iloisella asenteella ja pilke silmäkulmassa – ja jopa porukkamme porilainen täyttää nämä kriteerit erinomaisesti!”, nauraa raumalainen Kalle ja viittaa ikiaikaiseen viha-rakkaus-asetelmaan Rauman ja Porin välillä.

Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat siitossonnien kuljetukset emolehmätiloille. Muista kuljetuksista poiketen eläimet noudetaan yhdestä paikasta ja kuljetetaan usealle tilalle. Sonnit ovat noin vuoden ikäisiä ja painavat keskimäärin 600–700 kiloa. Kallen mukaan niitä helppo käsitellä ja suostutella kyytiin – tärkeintä on oma asenne ja rauhallisuus.

”En ymmärrä ollenkaan meuhkaavaa ja räyhäävää käytöstä, sellainen on mielestäni tarpeetonta. Jos eläimen kyytiin saamisessa on vaikeuksia, niin kyllä silloin voi kuljettajakin katsoa peiliin.”

Bioturvasta sonnikuljetuksissa huolehditaan siten, että sonnit noudetaan aina puhtaalla autolla ja vain yhdeltä tilalta.

Kallen juuret ovat Raumalla ja siellä hän asuu nytkin, Syvärauman kaupunginosassa, avovaimonsa kanssa. Perheeseen kuuluvat myös Kallen kaksi teini-ikäistä lasta, 16-vuotias poika ja 13-vuotias tyttö. Vapaa-aikanaan Kalle karistaa työasiat mielestään kalastamalla ja harrastamalla eri urheilulajeja, joista mieluisin on punttisalitreeni.

”Treenaan yhdessä hyvän ystäväni kanssa ja samalla vaihdamme kuulumisia ja juttelemme muutenkin maailman menosta.”


Kesällä Kalle kuntoilee mm. pyöräilemällä.  

Tilakuvat: Kari Kylänpää