Kunnan virassa Välimäki hoiti niin lemmikkejä kuin tuotantoeläimiäkin ja lähti asiakaskäynneille välillä yön selkään. Uudessa tehtävässä ei tarvitse päivystää, ja kaiken huomion saa kohdistaa yhteen eläinlajiin. Hän keskittyy nyt täysillä sikojen terveyteen ja hyvinvointiin, jotka ovat laadukkaan ja turvallisen elintarvikkeen edellytys.

Yllätyksiä terveydenhuoltoeläinlääkärin työ ei ole Välimäelle tuonut. Niin lihateollisuus kuin terveydenhuoltokin olivat hänelle tuttuja aikaisemmista töistä.

”Teurastamo on tullut tutuksi tarkastuseläinlääkärinä ja siitä kokemuksesta onkin ollut paljon hyötyä. Terveydenhuolto taas oli minulle tutumpaa nautapuolelta.”

Mänttäläissyntyinen eläinlääkäri asuu Vantaalla ja monien muiden tapaan tekee nyt töitä kotoa käsin. Tyypillisesti hän käy viikoittain sikatilalla. Valtaosa työpäivistä kuluu kuitenkin tietokoneen ääressä tehden toimistotöitä, vastaillen tuottajien lähettämiin kysymyksiin ja osallistuen palavereihin. 

”Tehtäväni on kehittää sikojen terveyttä ja hyvinvointia. Seuraan raportteja ja kehitän uusia toimintatapoja alkutuotannon asiantuntijoiden kanssa. Tiloilla ratkon ongelmia yhdessä tuottajien ja tilojen omien terveydenhuoltoeläinlääkäreiden kanssa. Työhön kuuluu myös paljon yhteydenpitoa sidosryhmien kanssa ”, Välimäki kuvailee.

Tärkeitä sidosryhmiä ovat esimerkiksi teurastamoiden tarkastuseläinlääkärit ja muut Ruokaviraston asiantuntijat; Aluehallintovirasto, jolle kuuluvat ympäristöterveyden viranomaisasiat; Eläinten terveys ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkärit sekä Helsingin yliopiston tutkijat. Sikavan johtoryhmässä Välimäki edustaa HKScania.

Tuottajapäivät ja muut tapaamiset, joissa Välimäki usein luennoi, ovat tältä keväältä peruttu ja tilalle on tullut etäpalavereja.

”Työni on hyvin monimuotoista ja juuri siksi mielestäni inspiroivaa”, hän sanoo.

Erityisen ajankohtainen asia sikatiloille, ja siksi myös terveydenhuoltoeläinlääkärille, on bioturvallisuus. 

”Kaikkien sikatilojen pitää Sikavan terveysluokitusten mukaan kartoittaa oma tilanteensa BioCheck-menetelmällä yhdessä eläinlääkärin kanssa ja sen jälkeen teettää kartoitus vuosittain.”

Haittaeläintorjunta on Välimäen mukaan aivan keskeisessä asemassa torjuttaessa tilan tautiuhkia.

”Erityisesti jos tilalla on tehty tautisaneeraus, tartunta voi uusiutua, jos jyrsijät jäävät levittämään sitä. Myös lintu- ja kärpästorjunnasta on tärkeää huolehtia.”

HKScan on päätynyt edellyttämään sopimustiloiltaan kirjallista haittaeläinten torjuntasuunnitelmaa, jonka pitäisi olla tallennettuna Sikavaan vuoden loppuun mennessä – mieluiten jo ennen syksyä, joka on erityisesti jyrsijöiden torjunnassa ratkaisevan tärkeä sesonki.

”Monilla tämä asia on jo hyvin hoidettu, esimerkiksi ulkoistamalla torjunta alan ammattilaiselle. Osa tuottajista on myös itse perehtynyt asiaan ja tekee säännöllistä haittaeläinseurantaa. Kirjallisen suunnitelman teko onkin silloin vain omien käytäntöjen kirjaamista. Nyt haluamme, että ihan jokainen miettii ja kuvaa oman toimintatapansa. Tämä parantaa tilan sisäistä ja ulkoista tautisuojausta ja vähentää eläintarviketurvallisuuteen liittyvien zoonoottisten tautien esiintymistä.”

Kiinnostavaa asiantuntijatyötä tasapainottaa lapsiperhearki. Välimäen kotijoukkoihin kuuluvat aviomies ja kolme lasta, joiden iät ovat 2, 5 ja 7 vuotta.

”Arkemme on ihan tavanomaista perhearkea. Lapsilla on energiaa, ja siksi liikumme mahdollisimman paljon ulkona. Vanhimman kanssa yhteinen harrastus on suunnistus, ja nyt poikkeusaikanakin voimme käydä iltarasteilla”, Välimäki iloitsee.

Puutarhatyöt innostavat koko perhettä, sillä lapset tykkäävät nähdä, miten ruoka kasvaa. Omaa aikaa Välimäki viettää mieluusti ratsailla – joskin tänä keväänä myös ratsastustunnit on peruttu. 


Elina on 5-vuotiaan poikansa mönkkäriharrastuksessa tärkeä "huoltotiimin" jäsen. Elinan toimenkuvaan kuuluu kehua tauoilla ja pitää huolta, että aina on riittävästi evästä mukana. 


Elina irrottautuu työstä lenkkeilemällä metsässä. Lähitulevaisuudessa lenkkimaastot vaihtuvat, kun Elina perheineen muuttaa Varsinais-Suomeen.