“Olen ollut eläinvälityksessä ja rehumyyjänäkin, mutta vähitellen erikoistuin sikaloiden ja nautarakennnuksien suunnitteluun”, Haapanen kertoo. “Sikaloita ja niiden laajennuksia ja peruskorjauksia on tullut suunniteltua eniten.”

Nuoren agrologin työura alkoi maaseutukeskuksesta vuonna 1983 ja hän ehti työskennellä myös traktori- ja karjatalouskonemyyjänä ennen kuin tie vei Sata-Hämeen Osuusteurastamon ja LSO:n kautta HK:lle.

Haapasen nykyinen työmaa on kesäkuussa alkanut Hyvinvoiva Possu –hanke, jota vetää Pyhäjärvi-instituutti. Kotikonttorin puitteet nokialaisessa omakotitalossa ovat ennallaan ja myös hankkeen kohderyhmä, Varsinais-Suomen, Hämeen ja Satakunnan sikatilat, on miehelle hyvin tuttu.

Hankkeen päämääränä on olla sikatilojen apuna niissä muutoksissa, joita vuonna 2013 vahvistettu eläinsuojeluasetus tulee vaatimaan sikaloilta siirtymäaikojen päättyessä. Vuoden 2024 loppuun mennessä lihasioilla ja alle 30-kiloisilla porsailla on oltava karsinassaan entistä väljemmät olot. Joutilaspihatoissakin tilaa tarvitaan nykyistä enemmän per emakko, ja niiden siirtymäaika päättyy vuoden 2027 lopussa.

Sikalainvestoinnit ovat Haapasen mukaan olleet hyvin vähissä viimeiset viisi vuotta, vaikka muutostarpeet ovat olleet tiedossa jo pitkään. Vapaaporsitusosastoja on kuitenkin toteutettu jo niin, että HKScanin ketjun porsaista lähes neljännes näkee päivänvalon vapaaimetys karsinoissa.

Investointeihin on käytetty investointitukea. Emakoiden hyvinvointikorvaus on merkittävä kannustin vapaaporsitukseen. Näiden tukien Haapanen uskoo jatkuvan uudellakin EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakaudella.

“Sikaloiden korjausinvestointeja tarvitaan, ja ne olisi helpompi perustella pankille, jos tuotanto samalla kasvaisi nykyisestä.”

Nautatiloilla on rakennettu enemmän, ja Haapanen on viime aikoihin asti ollut mukana monissa HKScanin kasvattamojen laajennushankkeissa.

Possuhanke lähetti sikatiloille elokuussa nettikyselyn, jossa kartoitettiin niiden jatkamishalukkuutta ja tuotantomääriä. Vastauksia on kertynyt jo hyvin ja niiden perusteella Haapanen on arvioinut muutostarpeita.

“Joutilas- ja tiineytysosastoilla tarvitaan muutoksia 80 prosentissa emakkosikaloista. Välikasvatustilat ovat liian pieniä useammalla kuin joka toisella tilalla. Kahdella kolmesta lihasikalasta eläinmäärää karsinassa on vähennettävä”, hän kuvaa.

Urakka on mittava ja aikaa rajallisesti. Hyvinvoiva possu -hanke päättyy vuoden 2022 lopussa.

“Teen rakennussuunnittelijan perustyötä, jossa vierailut tiloilla tuovat vaihtelua toimistopäivien ja etäpalaverien lomaan. Homma alkaa tilakäynnillä, sen jälkeen teen tiloille toiminnan kehittämissuunnitelman johon sisältyy mukaan luonnoskuvat korjauksesta tai laajennuksesta’’ Haapanen kertoo.

Asiakastilat ovat muuttuneet hänen työuransa mittaan: yksikkökoot ovat kasvaneet ja samalla ovat kasvaneet tuottajien asettamat vaatimukset neuvonnalle. Sikayrittäjän työkään ei ole samaa kuin ennen. Ennen omistaja teki itse kaikki tilan työt sikalassa ja pellolla, nyt isoissa sikaloissa on useita työntekijöitä eläimiä hoitamassa.

Kimmo Haapanen asuu vaimonsa kanssa Nokialla, osittain itse rakentamassaan omakotitalossa. Perheen kaksi lasta ovat jo aikuisia ja lapsenlapsiakin on jo kaksi.

Vapaa-aikanaan pariskunta rentoutuu kesämökillään 15 kilometrin päässä kotoa ja nauttii mökkiaskareista. Ja kun mökki on talviteloillaan, Haapanen pitää kuntoaan yllä lenkkeilemällä ja talvisin laskettelemalla.

haapanen2.JPG
Laskettelu on Kimmolle pitkäaikainen tuttavuus. Nyt rinteeseen saa seuraa jo lastenlapsistakin. 


Kuva Kimmosta: Tero Hakala