Hauholla, Kivikon maitotilalla, Satu ja Kalle Tapolalla on lypsyssä vajaat 100 lehmää. Aikaisemmin vasikoilla oli ryhmäkarsinat vanhan rehuladon puolella. Kun lehmiä poiki paljon, tilaa oli niukalti.

Kalle oli ehdottanut vasikkaigluja ratkaisuksi jo jonkin aikaa. Epäily vasikoiden pärjäämisestä mietitytti etenkin Satua, joka vastaa vasikoiden hoidosta. Muiden maitotilojen hyvien kokemusten perusteella tilalle hankittiin iglut vuoden 2017 lopulla.

Navetan länsiseinustalle sijoitetut vasikkaiglut ovat muuta maastoa korkeammalla, joten alue pysyy kuivana. Iglut ovat kahdessa rivissä oviaukot vastakkain, ja niiden väliin jää hoitokäytävä.

Sadun mukaan hyvä kuivitus on iglukasvatuksen A ja O. Maahan laitetaan alimmaksi sammutettua kalkkia, jonka tehtävä on desinfioida. Sen päälle tulee haketta ja lopuksi olkea. Olkea pitää olla talvella niin paljon, että vasikat pääsevät kaivautumaan siihen.

Vasikan pitää olla igluun siirrettäessä kuiva. Kylmällä säällä sille laitetaan takki päälle. Samaan igluun pyritään laittamaan aina kaksi vasikkaa, jos niiden ikäero ei kasva viikkoa pidemmäksi.

Vasikat juotetaan kaksi kertaa päivässä. Juoma kannetaan vasikoille. Alueen epätasaisuus hieman hankaloittaisi juomataksin käyttöä, eikä sitä ole katsottu tarpeelliseksi.

Sonnivasikat lähtevät tilalta reilun kahden viikon iässä. Uudistukseen jäävät lehmävasikat vierotetaan noin kahden kuukauden ikäisenä, jolloin ne siirtyvät igluista ryhmäkarsinaan. Vasikkaiglu viedään pienkuormaajalla pesupaikalle, jossa se pestään ja desinfioidaan. Iglun alusta puhdistetaan ja kuivitetaan. Tämän jälkeen iglu on valmis uusille asukkaille.

Mitä muuttaisin? Sadun mukaan iglut voisivat olla jonkinlaisen avaran katoksen alla. Myös kiinteä alusta vasikkaiglujen alla helpottaisi puhdistusta.

Iglussa kasvaneilla vasikoilla hengitystietulehdukset ja ripulit ovat todella harvinaisia. Vasikoiden kasvu on myös parantunut ja lehmien poikimaikä on nyt alle 25 kuukautta. Näyttää siltä, että Kivikon tilalla vasikat kasvavat jatkossakin igluissa.

Vasikkaigluja jo 13 vuoden kokemuksella

Alajoen maitotilalla Yläneellä Pauliina ja Ville-Veikko Kavanderilla on vajaat 250 lehmää ja 13 vuoden kokemus iglukasvatuksesta. Vasikoille oli tilalla paikka vanhassa navetassa, mutta ilmanvaihto oli matalassa tiilinavetassa haasteellinen järjestää. Se oli pontimena vasikoiden iglukasvatukseen siirtymiselle.

Vasikkaiglut ovat asfaltoidulla pihalla hieman navetasta erillään, poikimaosaston läheisyydessä. Pauliinan mukaan igluille on suunniteltu avaraa katosta, mutta muut investoinnit ovat vielä ajaneet sen edelle. Vasikat eivät hänen mukaansa katosta kaipaa, lähinnä kyse on hoitajien työmukavuudesta sadesäällä. Seiniä ei tarvita, sillä ilman pitää vaihtua.


Asfaltin tai betonin päällä olevien iglujen pohja on helppo puhdistaa.

Pohjalle laitetaan haketta ja sen päälle olki. Joskus kosteilla ilmoilla joudutaan lisäämään myös hieman turvetta kosteutta imemään. Olkea lisätään muutaman päivän välein. Pauliinan mukaan vasikkaiglua ei saa päästä märäksi ja kuivikkeen tulee poistaa kosteus.

Vasikat ruokitaan kahdesti päivässä juomataksilla. Laite helpottaa juottotyötä ja myös työntekijät oppivat helposti sen käytön. Vasikoille on tarjolla alusta asti myös omaa apetta, jossa on olkea, melassia ja täysrehua.

Poikimisen jälkeen kuiva vasikka siirretään igluun. Kylmällä säällä vasikalla on takki päällä 1 - 2 viikkoa. Neljän viikon jälkeen tilalle jäävät lehmävasikat siirretään neljän vasikan ryhmäigluun ja siitä noin kahden kuukauden kuluttua muualle.


Alajoen tilalla neljän viikon ikäset vasikat pääsevät ryhmäigluun.

Vanhassa navetassa olisi koneellinen lannanpoisto, ryhmäkarsinat ja vähemmän hoitotyötä. Silti iglukasvatuksen lopettamista ei ole Pauliinan mukaan edes mietitty. Iglujen tuoma lisätyö palkitaan vasikoiden parantuneella terveystilanteella.