Eija ”Eve” Talvio on työskennellyt HKScanin broileriasiantuntijana yli 12 vuotta. MTT:n siipikarjatutkija viehättyi lihayrityksen tarjoamasta mahdollisuudesta soveltaa tieteellistä puolta käytäntöön. Työ on täyttänyt hänen odotuksensa ja innostaa yhä edelleen.
”Alkutuotannon kehittämisessä keskeistä on luonnollisesti tuotantotulosten seuranta ja analysointi sekä tiivis yhteistyö niin rehunvalmistajien, kasvattajien kuin teurastamon ja leikkaamon kanssa. Yhteisenä tavoitteena on lintujen hyvinvoinnin tukeminen kasvatusaikana ja oikeanlainen teuraslintu”, kuvaa Talvio.
”Tuottajat ovat se tärkein ydinporukka. Tunnen kaikki sopimuskasvattajamme, vaikka aivan kaikilla tiloilla en ole käynyt.”
Vanhempi asiantuntija, kuten titteli virallisesti kuuluu, tekee tiiviisti töitä HKScanilla Jarmo Seikolan ja Anu Leinon sekä Kati Jussilan ja Leena Pohjolan kanssa. Muut tärkeät yhteistyön osapuolet ovat kolmen rehutehtaan tuotekehittäjät ja Rauman laitoksella erityisesti leikkaamon porukka.
”Leikkaamo on todella innostunut yhteistyöstä alkutuotannon kanssa ja myös tuottajilla on hyvä tekemisen henki”, Talvio sanoo.
”Kukaan ei pysty yksin tekemään mitään. Kehittäminen vaatii avoimuutta ja omien tekemistensä ja mielipiteidensä kriittistä tarkastelua koko ajan. Minulle yhdessä tekeminen sopii. Jaan mielelläni omaa osaamistani muiden kanssa ja saan tietoa toisilta.”
Vielä on mainittava yksi läheinen ystävä: Excel-ohjelma, jossa tuloksia pyörittämällä on mahdollista löytää tuotantoon entistä parempia toimintamalleja. Välillä Talvio tuskin malttaa odottaa tuoreita tuloksia nähdäkseen, miten rehuissa ja kasvatuksessa tehdyt viimeisimmät toimenpiteet ovat vaikuttaneet.
Talvio on nähnyt työvuosiensa aikana, miten rehustus on tarkentunut koko ajan ja miten lintukin on muuttunut. Koko tiimin osaaminen on matkan varrella vahvistunut, mutta hyviin tuloksiin pääseminen vaatii jatkuvaa valppautta.
”Viime vuosi meni todella hyvin. Tulokset kertovat selvästi lintujen hyvinvoinnin parantuneen. Jos ote repsahtaa, sen huomaa aika pian teuraslintujen painossa ja laadussa.”
Oman mausteensa työhön tuo satovuosien erilaisuus. Olipa vehnäsato hyvä tai huono, ruokinnan ja kasvatusten suunnittelu vaatii paljon aivotyötä, jotta lintu saadaan oikean kokoisena teurastamolle. Suotuisan kesän ansiosta vehnää on nyt voitu käyttää ruokinnassa enemmän, mikä on alentanut kustannusta. Edellisenä kesänä huolena oli valkuaispitoisuudeltaan korkea ja paikoin hyvin niukka vehnäsato.
Eija Talvio asuu Sastamalan Keikyässä miehensä, 6- ja 8-vuotiaiden lastensa ja kahden koiran kanssa. Arjen täyttää lasten kanssa puuhailu sekä koirien lenkitys ja kouluttaminen. Rotu, sileäkarvainen noutaja, paljastaa heti omistajan lempiharrastuksen.
”Metsästäisin enemmänkin, jos vain ehtisin. Nyt lapsetkin kulkevat vähän jo mukana metsällä. Toinen harrastus on metsästysammunnan SM-kisat. Niihin osallistun joka kerta, vaikka en ehdi juuri harjoitella”, hän naurahtaa.
Jotta koiran kanssa olisi miellyttävä metsästää, on sen hyvä olla vähintään peruskoulutettu. Talvio kouluttaa koiransa erilaisiin noutotehtäviin, verijäljelle ja ylösajaviksi lintukoiriksi.
”Lisäksi minulla pitää olla tavoitteita ja haasteita sekä työssä että vapaa-ajalla. Ne pitävät vauhdin päällä. Kaverini, jolle annoin ammuntavalmennusta viime vuonna, haastoi minut parikseen tunturisuunnistukseen tulevana kesänä. Yllytyshullu kun olen, niin lupauduin.”
Talvio pistää itsensä likoon kahden päivän kisassa elokuussa. Sitä ennen hän aikoo treenata viikoittaisessa rääkkijumpassa ja pinkaista iltarasteille heti, kun ne keväällä alkavat. Haaveissa siintelee jälleen myös viikon kanalinnustusreissu myöhemmin syksyllä.
Jokavuotinen kanalinnustusreissu Kainuun korpiin on yksi Talvion vuoden kohokohdista. ”Kyllä metsä on minulle paras rentoutumispaikka, siellä ollaan yksinkertaisten ja aitojen asioiden äärellä”, ympäri vuoden metsässä viihtyvä Talvio toteaa.
